Herttoniemenlaakso – visio.

Herttoniemen teollisuusalue rapistuu vauhdilla. Sahaajankadun jokaisessa seinässä on graffiti. Linnanrakentajantiellä talojen rappaukset säät ovat syöneet tiileen asti. Viiden minuutin kävelymatkan päässä metroasemasta ja Hertsistä törmää tyhjään tonttiin, jonka kuvaaminen jättömaaksi olisi kaunistelemista. Alue ei yksinkertaisesti nykymenolla ole menestynyt, ja on se on muuttunut Herttoniemen taloudellisesta ytimestä sen kolmeen erilliseen osaan jakavaksi tahraksi. Siinä ei ole mitään järkeä.Herttoniemen yrityssalueen nykyinen kaava sallii sinne heikkolaatuisen rakentamisen, mutta ei onnistu silti tekemään alueesta menestyvää työssäkäyntialuetta.

Kyse ei ole yrityksen puutteesta, vaan työelämän muutoksesta – teollisuusalue ei nykyisin houkuttele yrityksiä. Tonttimaa hyvillä liikenneyhteyksillä on todella kortilla Helsingissä, ja raketamisen pitäisi lisätä, ei vähentää, viheralueita. Vajaakäytössä olevat teollisuusalueet – kuten Herttoniemen yritysalue – on järkevämpi muuttaa eläviksi asuinalueiksi, kuin antaa niiden toimia suhteettoman tehottomana työssäkäyntialueina. Helsingin kaupungin tulee ensi valtuustokauden aikana aloittaa tarvittavat toiveet tämän saavuttamiseksi, koska alueelle saisi olemassaolevalla kunnallistekniikalla ja julkisella liikenteellä rakennettua paljon tarvittuja koteja ainakin 15 000 helsinkiläiselle, ellei useammallakin, joista kolmannes olisi kohtuuhintaista tuotantoa. Herttoniemen yritysalueen muuttaminen Herttoniemenlaakson asuinalueeksi ei vaadi yhdenkään puun kaatamista, ja hankkeella voisi lisätä laadukkaita viher- ja puistoalueita hyvillä julkisilla yhteyksillä Kaakkois-Helsingissä.

Herttoniemen yritysalueen luonteen muuttaminen vaatii muutosta yleiskaavassa, ja siksi hankkeella täytyy olla laaja poliittinen tuki Helsingin kaupunginvaltuustossa. Uskon, että hanke parantaisi Herttoniemen ja laajemmin itä-Helsingin viihtyvyyttä ja palveluiden tasoa, laskisi Helsingissä asumisen hintapaineita, nostaisi kaupungin viihtyvyyttä ja vihreyttä, ja olisi osanaan siirtymää tiiviimpään Helsinkiin kehä I:n sisäpuolella. Helsingin kasvu on saavuttanut maantieteelliset rajansa. Kaupungin ei ole järkevää kasvaa leviämällä laajemmalle alueelle, vaan nousemalla korkeammaksi ja tiiviimmäksi. Liikkuvuuden nopeudessa ei tulla näkemään innovaatioita, jotka nopeuttavat arkisia automatkoja, jolloin uudisrakentaminen PK-seudun laidoille johtaa pidempiin työmatkoihin, huonompaan saavutettavuuteen ja turhaan viheralueiden tuhoamiseen asuinrakentamisen tieltä.

Herttoniemen yritysalue – valonpilkusta valomerkiksi

Herttoniemen historiassa yritysalue on toiminut Herttoniemen (ja laajemmin kaakkois-Helsingin) talouden sydämenä, jonne työläiset länsi-Herttoniemestä ja Roihuvuoresta ovat olleet saapuneet kävelyetäisyydellä. 80-luvun loppuun asti Herttoniemeä voi kuvailla teollisuuskaupunginosaksi, jossa asuminen on sijoittunut työssäkäyntialueen laidoille kaikkiin suuntiin. Teollisuus on lähtenyt Helsingistä, mutta se sinnittelee edelleen Herttoniemessä – ja on aika kysyä, onko se parasta tilankäyttöä kaupungissa, jossa asumisen hinnasta nousee vuodesta toiseen ennätystasolle.Herttoniemen teollisuusalue toimi joskus. Ei enää. Se on osiaan heikompi summa. Herttoniemen yritysalueelle on erinomaiset liikenneyhteydet. Sinne pääsee helposti metrolla, bussilla ja kohta pikaratikalla – 300 000 suomalaista asuu 20 minuutin julkisten matkan päässä siitä. Työntekijöitä siis on saatavilla. Maatakin on. Alueelle on kaavoitettu melko väljälläkin tehokkuudella rakennusoikeutta 560 000 kerroneliötä enemmän kuin sinne on rakennettu. Toistetaan. Herttoniemen teollisuusalueen nykyiset omistajat ja vuokralaiset saisivat rakentaa 560 000 m2 uusia toimitiloja alueella, joka on erinomaisilla liikenneyhteyksillä sadoilletuhansille suomalaisille. Ja he eivät tee mitään. Tai, no, antavat nykyisten kiinteistöjen rapistua.

Asumisen kaavoja syytetään usein liian tiukoista vaatimuksista. Ajatus on selvä: kaupunki ei voi pakottaa ketään rakentamaan, ja jos tontin hallitsija ajattelee kaavan vaatimusten olevan liian tiukkoja, hän ei lyö kuokkaa maahan. Teollisuusalueilla homma menee vähän eri tavalla: koska teollisuuden kilpailuakykyä ei haluta rasittaa vaatimalla liian fiinejä pytinkejä, saavat teollisuusalueet olla sokkeloisia ja nuhjuisia alueita, joilla ristiaidat ja ikkunattomat matalat hallit ovat rakentamisen sääntö, ei poikkeus. Ja silti, vaikka rakentaminen alueelle on halpaa, alueen vuokralaiset eivät käytä kuin puolet alueella olevista rakennusoikeuksista – joista he kyllä maksavat vuokraa. Herttoniemen yritysalueella yritysten mielestä on järkevä pitää puolet tontista parkkipaikkana, vaikka siihen voisi rakentaa toimistonkin. Tämä selkeästi kuvaa sitä, että kun kaavassa ei vaadita elinkeinopoliittisista syistä paljoa mitään, ei myös saada paljoa mitään.

Herttoniemenlaaksosta tehtiin selvitys 2010-luvun puolessavälissä. Ongelmat alueessa on sen perusteella helppo alleviivata:

”34 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että vain harvalla […] tontilla on päästy lähellekään maksimaalista rakentamisen määrää.”

”1990- luvulla suunniteltu muutos teollisuusalueesta korkealaatuiseksi toimistotaloalueeksi ei ole onnistunut.””– teollisuutta, varastoja, toimitilaa, tyhjiä ja tyhjeneviä tontteja”.

Yrityksen puutteesta ei ole kiinni. Paikallinen asukaspohja on kasvanut Herttoniemenrannan rakentamisen myötä lähes 10 000:llä, alueen eteläkärkeen on saatu vähittäiskaupan kaupan keskittymä, alueen kummissakin päissä on metroyhteys, alueelle pääsee runkolinjabussilla ja kohta ratikalle. Kaupunki kyllä on tehnyt kaikkensa, mitä sen työkalupakissa on taantuvan alueen parantamiseksi. Se ei ole onnistunut. 2015 tehty selvitys asettaa toiveita tulevien liikennehankkeiden mahdollistamalle renesanssille: toiveelle siitä, että alue pikaisesti siistiytyisi, ja alkaisi imemään investointeja yrityksiltä, jotka näkevät alueen potentiaalin työssäkäyntialueena. Toive oli, että alue seuraisi Pitäjänmäen ja Vallilan kehitystä, jossa teollisuuden korvaa hiljalleen toimistohotellit.

Herttoniemen yritysalueelle rakennettiin nolla toimistorakennusta 2010 – 2020. Alueelle ei olla suunnitelemassa yhtäkään toimistorakennusta.

Alueen työpaikkojen määrä oli huipussaan vuonna 2008, jonka jälkeen se on pudonnut 20%. Harjun kaupunginosassa, joka on n. 300 metriä kertaa 100 metriä, on enemmän työpaikkoja, kuin viisinkertaisen kokoisella teollisuusalueella. Ajatus siitä, että Jokeriratikka pelastaisi alueen, on absurdi. Ratikkakiskot on vedetty jo maahan, eikä yhtäkään yritystä tunnu kiinnostavan investoida alueeseen. Siilitien metroasemasta 200 metrin päässä on autokauppa, joka käyttää 2/3 tontistaan parkkikenttänä. Samaan aikaa Vuosaaren metroasemasta samalle etäisyydelle rakennetaan 15-kerroksisia taloja, että Helsingin väestökasvuun voitaisiin vastata asuinrakentamisella. Autokaupat kuuluu kehäteiden varrelle pellolle, ei metroasemien viereen.Herttoniemen yritysuusalueen hyöty kaupungille ja alueelle on tullut pisteensä päähän. Teollisuusalueet ovat pääsääntöisesti epämiellyttäviä, mutta siedettäviä, koska ne niissä syntyy taloudellista lisäarvoa, ja ne tarjoavat paikallisille työpaikkoja – niiden nuhjuisuus on hyväksyttävissä siinä määrin, kuin teollisuusalueelle on tarvetta. Nykyisin Herttoniemen teollisuusalueen relevanttius laskee, ja sen tarjoamien työpaikkojen määrä laskee, vaikka Herttoniemen väkiluku nousee – sen merkitys paikallisellekin väestölle on pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Kun teollisuusalue ei tarjoa teollisuutta, vaan vajaakäytössä olevia rapistuvia rakennuksia, lienee selvää, että kaupungissa, jota vaivaa tonttipula, on luontevaa pohtia olisiko alueelle parempaa käyttöä.

Jotain pitäisi tehdä. Herttoniemenlaaksoko?

Herttoniemen yritysalue on kooltaan noin 1,1 km2. Se on verrattain pitkä ja kapea alue, joka on pääosin tasaista asfalttikenttää, jolle on rakennettu matalia teollisuusrakennuksia. Alueen maaperä on vakaata. Ja alueella menee metro. Nämä ominaisuudet tekevät siitä erinomaista rakennusmaata nykyisen Helsingin kasvusuunnan vahvistamiseksi.

Jos Herttoniemenlaakso rakennettaan yhtä tiiviisti kuin Jätkäsaari, sinne mahtuisi 27 000 asukasta. Tämä tuskin lienee tarpeellista, vaan tähtäisin alueen rakentamisessa maltillisempaan 20 000 asukkaan tavoitteeseen sisältäen jo nyt rakennetut ja kaavoitetut alueet sen eteläosassa. Luku on suuri, mutta mahdollinen – jos alueen suunnittelun perustaksi otetaan Herttoniemenrannan kaltaiset lamellitalot, joita korotetaan hieman, voitaisiin alueen keskiosa muuttaa Herttoniemenlaakson keskuspuistoksi, joka jatkuisi Roihuvuoren Kirsikkapuistoon. Laajemmalla suunnitelmalla koko Herttoniemenlaakson halkovan puiston tekeminen Herttoniemenrannasta aina Roihupellon kautta Viikkiin on mahdollista. Herttoniemenlaakso yhdistäisi Herttoniemen kolme pääasiallista osa-aluetta – Roihuvuoren, Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan, jotka nyt yhdistyvät vain niiden reunoista. Herttoniemen keskuspuisto Herttoniemenlaakson keskellä toisi alueen asukkaita yhteen, mistä on nähty esimerkkejä jo Herttoniemi Block Partyillä, jotka on järjestetty teollisuusalueen keskellä olevassa avoimessa puistossa – joka kuuluisi Herttoniemen keskuspuistoon luontevasti.

Herttoniemi on rakentunut pääasiassa kahdessa aallossa – 50-luvulla ja 2000-luvun taitteessa. 2030-luvun alku olisi luontevasti kolmas ajallinen kerros Herttoniemen kaupunginosaan, jonka myötä Herttoniemestä löytäisi niin tiivistä modernia asumista, merellisiä rantataloja, pientaloasumista Tammisalossa ja 50-luvun luontoihanteita toteuttavia lähiöitä. Jokaiseen elämäntilanteeseen ja taloudelliseen tilanteeseen voisi löytää jotain lähtemättä alueelta. Kaikki kaupunkisuunnittelu on liikennesuunnittelua, eivätkä liikenneyhteydet Helsingissä saa heikentyä. Siksi on tärkeeä suunnitella uudet asuinalueet vahvojen julkisen liikenteen yhteyksien varteen. Herttoniemeä halkoo näistä tehokkain: metro. Jokaisella Herttoniemenlaakson asukkaalla metroon on alle 800 metrin kävelymatka, ja alueen pohjoisosasta pääsee Jokeriratikan kyydillä keski-Helsinkiin ja itä-Espooseen nopeasti. Ehdotan, että suunnitteluun otetaan myös raitiovaunulinja Yliskylästä Itäkeskukseen Sahaajakadun kautta, jolloin kaupan (ja tulevaisuudessa toimistotyön) keskus Itäkeskus on aina saavutettavissa helposti. Valomerkki Herttoniemen teollisuusalueella saatiin jo tovi sitten. Nyt olisi aika tyhjentää se, jotta saataisiin alue siistittyä ja kohti parempaa huomista.

Lähteitä ja lukemista Herttoniemestä.https://www.uuttahelsinkia.fi/…/herttoniemen…https://kaupunginosat.fi/…/2015-02-27_Roihuvuori_YK…https://www.hel.fi/…/4B9374D8-DDEF-4A0B-BC40…/Liite.pdfhttps://www.aluesarjat.fi/graph/GraphPage.aspx…https://www.aluesarjat.fi/graph/statpage.aspx…